Tutkimus
MISSIO
Tuotamme korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa terveystieteellistä tutkimusta ja koulutamme uutta luovia monialaisia asiantuntijoita, opettajia ja johtajia muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteistyössä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Edistämme erityisesti Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
VISIO
Olemme innovatiivinen ihmislähtöisen ja digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaja, joka tunnetaan vaikuttavasta ja uudistuvasta tutkimuksesta, uutta luovista oppimiskokemuksista sekä menestyksekkäästä verkostoitumisesta sekä tiedeyhteisössä että yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa kuten myös kansainvälisesti.
ARVOT
Toimintamme perustuu rohkeuteen, avoimuuteen, joustavuuteen, tehokkuuteen ja inhimillisyyteen.
Tutkimusryhmä
- Tutkimusryhmässä tutkitaan ikääntyneiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä, sen teoriaa, osaamista, merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tutkitaan digitaalista ja erityisryhmien kuntoutumista edistävää hoitotyötä.
- Tutkimusmenetelminä käytetään teorian kehittämisen induktiivisia ja deduktiivisia menetelmiä, interventiotutkimusta, systemaattista katsausta ja laadullista tutkimusta, minkä lisäksi psykometrisesti validoidaan mittareita.
- Avainsanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, ikääntyneet, toimintakyky, hyvinvointi, elämänlaatu, osaaminen, johtaminen
- Tutkimusryhmää johtaa professori, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikön johtaja Maria Kääriäinen. Päätutkijoina toimivat tutkijatohtori (TtT) Sinikka Lotvonen, yliopistonlehtori (TtT) Heidi Siira, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja Kaisa-Mari Saarela sekä yliopisto-opettaja Maria Korvola. Ryhmään kuuluu myös muita post-doc tutkijoita, tohtorikoulutettavia ja maisterivaiheen opiskelijoita.
Tutkimuksen painopistealueet
Kuntoutumista edistävän hoitotyön teoria
GNC on laatinut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin, jota kehitetään, testataan sekä sovelletaan eri konteksteissa. Lisäksi kehitämme ikääntyneiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen mittaria. Kehitämme ja testaamme teoriaa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Näytön tiivistäminen:
Hotus -näyttövinkki: Tuomikoski A-M, Parisod H, Lotvonen S & Välimäki T. (2022) Miten muistisairaat kokevat lääkkeettömät menetelmät ja niihin osallistumisen? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/03/nv-4-2022.pdf
Hotus -näyttövinkki: Ronkainen K, Korvola M & Lotvonen S. (2022) Mitkä tekijät estävät tai mahdollistavat ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asuvien ikääntyneiden ulkoilua? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/02/nv-2-2022-1.pdf
Hotus -näyttövinkki: Leppänen T, Lotvonen S, Saarela K-M & Siira H (2021) Mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyneen liikuntakyvyn ylläpitämiseen ja
palauttamiseen sairaalahoidossa? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2021/05/nayttovinkki-6-2021.pdf
Hotus -hoitosuositus: Palonen M, Kariniemi K, Peltola P, Pesonen H-M, Rantanen A & Siira H. (2020) Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta. https://www.hotus.fi/hotus-hoitosuositus-iakkaan-turvallinen-kotiutuminen-sairaalasta/
Hotus -näyttövinkki: Lotvonen S, Siira H, Saarela K-M, Heikkilä K & Kyngäs H (2020) Kuinka kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä voidaan vaikuttaa kotihoidon palveluiden käyttöön ja kustannuksiin sekä ikääntyneiden toimintakykyyn? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/08/nayttovinkki-10-2020-1.pdf
Hotus -näyttövinkki: Saarela K-M, Lotvonen S, Siira H, Kyngäs H & Konttila J (2020) Millaisilla teknologisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden yksinäisyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/nayttovinkki-9-2020.pdf
Hotus -näyttövinkki: Oikarainen A, Hirvonen L, Saarela K-M, Salmensalo M, Tiuraniemi S, Kyngäs H & Tuomisto S (2018) Hoitohenkilökunnan tuki syöpäpotilaille palliatiivisen hoidon aikana. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/nayttovinkki-2018-4.pdf
Valmisteilla olevat suositukset:
Hotus -hoitosuositus: Lotvonen S (pj), Kahanpää A, Nummijoki J, Pikkarainen A, Puustinen J, Teerikangas M & Tukiainen S. Ikääntyneen henkilön toimijuutta ja kuntoutumista edistävä kotihoito https://www.hotus.fi/valmisteilla-olevat-hoitosuositukset/
THL TOIMIA -suositus: Lotvonen S (pj), Siira H, Saarela K-M, Korvola M, Lindt M, Söderling R & Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioiminen kuntoutumista edistävässä hoitotyössä.
Järjestelmällisiä katsauksia:
Tuomikoski A-M., Parisod H., Lotvonen S. & Välimäki T (2022) Experiences of people with progressive memory disorders participating in non-pharmacological intervention: a qualitative systematic review. JBI Evidence Synthesis: January 17 – Volume – Issue – doi: 10.11124/JBIES-21-00199
Lotvonen S., Saarela K., Tuomikoski A., Kyngäs H. & Siira H. (2021) Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede, 33(2), 86-101.
Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen
Tutkimme palvelujärjestelmän eri toimijoiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamista ja sen johtamista. Olemme kiinnostuneita täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä eri näkökulmista.
Tutkimusta:
Korvola, M., Lotvonen, S., Siira, H., Kyngäs, H., & Saarela, K.-M. (2022). Lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä ja sen koulutuksesta. Gerontologia, 36(2), 158–171. https://doi.org/10.23989/gerontologia.111172
Kuha, S., Niemelä, K., Vähäkangas, P., Noro, A., Lotvonen, S., & Kanste, O. (2022). Quality of care plans in long-term care facilities for the older persons—How well is information from RAI assessments utilised in care planning? International Journal of Older People Nursing, 17, e12442. https://doi.org/10.1111/opn.12442
Tohmola, A., Elo, S., Mikkonen, K., Kyngäs, H., Lotvonen, S. & Saarnio, R. (2022). Nursing student’s competence profiles in gerontological nursing – A cross-sectional study. Nursing Open, 9(1), 199-209. https://doi.org/10.1002/nop2.1054
Kuntoutumista edistävän hoitotyön merkityksellisyys ja vaikuttavuus
Tutkimme erilaisten kuntoutumista edistävien toimintamallien ja työmenetelmien merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta palvelujärjestelmässä eri toimintaympäristöissä sekä ikääntyneen terveyden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.
Tutkimusta:
Sinikka Lotvonen: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana, väitöskirja.
- Lotvonen, S., Kyngäs, H., Bloigu, R. & Elo, S. (2018). Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattu ja itsearvioitu fyysinen toimintakyky 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Hoitotiede 30(1), 27- 40. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128408/77531
- Lotvonen, S., Kyngäs, H., Koistinen, P., Bloigu R. & Elo, S. (2017) Social environment of older people during the first year in senior housing and its associations with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health, 14, 960. https://doi.org/10.3390/ijerph14090960
- Lotvonen, S., Kyngäs, H., Koistinen, P., Bloigu, R. & Elo, S. (2018) Mental well-being of older people in senior housing and its association with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health, 15, 1331. https://doi.org/10.3390/ijerph15071331
Ronkainen, K., Siira, H., Koistinen, P. & Lotvonen S. (2023) Self-Reported Wellbeing among the Elderly in the First Year after Relocation to Senior Housing. Journal of Aging and Environment. https://doi.org/10.1080/26892618.2023.2210129
Perälä, S., Lotvonen, S., Kääriäinen M., & Siira, H. (2022) Kotihoidon henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallin mukaisesti toimimisesta. Hoitotiede, 34(2), 72-84.
Kariniemi K, Siira H, Kyngäs H, Kaakinen, P (2020) ”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 34(1), 25-42. https://doi.org/10.23989/gerontologia.80436
Kaisa-Mari Saarela: Ikääntyneen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä, väitöskirjatutkimus
Marjaana Teerikangas: Oulun kaupungin kotikuntoutus -toimintamallin (KOTAS)-hankkeen vaikuttavuutta fyysiseen toimintakykyyn, elämänlaatuun ja sote-palveluiden käyttöön, väitöskirjatutkimus
Liikuntaintervention vaikutus ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn palvelutalossa – pilottitutkimus (pro gradu)
Digitaalinen kuntoutumista edistävä hoitotyö eri toimintaympäristöissä
Tutkimme erilaisia digitaalisia menetelmiä kuntoutumista edistävän hoitotyön tukena. Teemme yritysyhteistyötä erilaisten laite- ja sovelluskehittäjien kanssa.
Tutkimusta:
Tikkanen S, Siira H & Lotvonen S (2023) Nucu™ -hyvinvointialusta omaishoitajien ja ikääntyneiden omaishoidettavien elämänlaadun tukena. Gerontologia 37(1):53-67. https://doi.org/10.23989/gerontologia.116356
Hyväri, S., Elo, S., Kukkohovi, S. & Lotvonen, S (2022) Utilizing activity sensors to identify the behavioural activity patterns of elderly home care
clients. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology. https://doi.org/10.1080/17483107.2022.2110951
Ikääntyvien erityisryhmien kuntoutumista edistävä hoitotyö
Tutkimme ikääntyneiden erityisryhmien, kuten aistivammaisten, muistisairaiden, kehitysvammaisten, omaishoitajien ja maahanmuuttajien kuntoutumista edistävää hoitotyötä.
Tutkimusta:
Heidi Siira: Ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden näönkuntoutus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät: kahden vuoden monimenetelmäinen seurantatutkimus, väitöskirja:
- Siira H, Falck A & Kyngäs H (2019) Health-related quality of life and related factors among elderly people with visual impairments. Br J Vis Impair 37(3), 183-193. https://doi.org/10.1177/0264619619839737
- Heidi J Siira, Aura A.K. Falck & Helvi A. Kyngäs (2019) Low vision rehabilitation over the course of a year: The experiences and feelings of elderly people with visual impairments. J Nurs Educ Pract 9(8): 16-25. https://doi.org/10.5430/jnep.v9n8p16
- H. Siira, S. Elo, H. Kyngäs & A. Falck. (2020) The Well-being Supportive Home Environment of Elderly People with Visual Impairments and it´s Relation to Health-related Quality of Life. Activities, Adaptation & Aging https://doi.org/10.1080/01924788.2020.1823789
- Siira H, Kyngäs H & Falck A (2021) Visual Impairment-related Challenges to Everyday Life among Older Adults and Characteristics of Individual Low Vision Rehabilitation: A Two-year Mixed Methods Study.
Järvelä M, Falck A, Rajala M, Kyngäs H & Siira H (2022) The Extent to which Mobile Applications Support Independence among the Visually Impaired – A Pilot Study. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology. 17(2):211-220. https://doi.org/10.1080/17483107.2020.1775314
Saarela K, Jämsä J, Falck A, Kyngäs H & Siira H (2022) The functional ability of older adults with visual impairments – a two-year follow-up study. British Journal of Visual Impairment, 40(2), 405–422. https://doi.org/10.1177/0264619621991886
Tuomikoski AM, Parisod H, Lotvonen S & Välimäki T (2020) Experiences of people with progressive memory disorders receiving non-pharmacological interventions: a qualitative systematic review protocol. Joanna Brigs Institution Evidence Synthesis 18(11):2404-2408. https://doi.org/10.11124/JBISRIR-D-19-00314
Heikkinen J, Elo S, Lotvonen S & Kaakinen P (2019). Kotona toteutettavien liikuntainterventioiden hyödyt yli 65 -vuotiaiden muistisairaiden toimintakykyyn: systemaattinen kirjallisuuskatsaus Hoitotiede 31(1): 3-15. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfi-fe2019091027596.pdf
Näönhuollon palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi kotihoidossa (pro gradu)