Tutkimus

MISSIO
Tuotamme korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa terveystieteellistä tutkimusta ja koulutamme uutta luovia monialaisia asiantuntijoita, opettajia ja johtajia muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteistyössä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Edistämme erityisesti Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 

VISIO
Olemme innovatiivinen ihmislähtöisen ja digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaja, joka tunnetaan vaikuttavasta ja uudistuvasta tutkimuksesta, uutta luovista oppimiskokemuksista sekä menestyksekkäästä verkostoitumisesta sekä tiedeyhteisössä että yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa kuten myös kansainvälisesti. 

ARVOT
Toimintamme perustuu rohkeuteen, avoimuuteen, joustavuuteen, tehokkuuteen ja inhimillisyyteen.

 

Tutkimusryhmä

  • Tutkimusryhmässä tutkitaan ikääntyneiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä, sen teoriaa, osaamista, merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tutkitaan digitaalista ja erityisryhmien kuntoutumista edistävää hoitotyötä.
  • Tutkimusmenetelminä käytetään teorian kehittämisen induktiivisia ja deduktiivisia menetelmiä, interventiotutkimusta, systemaattista katsausta ja laadullista tutkimusta, minkä lisäksi psykometrisesti validoidaan mittareita.
  • Avainsanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, ikääntyneet, toimintakyky, hyvinvointi, elämänlaatu, osaaminen, johtaminen
  • Tutkimusryhmää johtaa professori, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikön johtaja Maria Kääriäinen. Päätutkijoina toimivat tutkijatohtori (TtT) Sinikka Lotvonen, yliopistonlehtori (TtT) Heidi Siira, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja Kaisa-Mari Saarela sekä yliopisto-opettaja Maria Korvola. Ryhmään kuuluu myös muita post-doc tutkijoita, tohtorikoulutettavia ja maisterivaiheen opiskelijoita.

Tutkimuksen painopistealueet

Kuntoutusta edistävän hoitotyön teoria

GNC on laatinut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin, jota kehitetään, testataan sekä sovelletaan eri konteksteissa. Lisäksi kehitämme ikääntyneiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen mittaria. Kehitämme ja testaamme teoriaa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Näytön tiivistäminen: 

Hotus -näyttövinkki: Tuomikoski A-M, Parisod H, Lotvonen S & Välimäki T. (2022) Miten muistisairaat kokevat lääkkeettömät menetelmät ja niihin osallistumisen? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/03/nv-4-2022.pdf

Hotus -näyttövinkki: Ronkainen K, Korvola M & Lotvonen S. (2022) Mitkä tekijät estävät tai mahdollistavat ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asuvien ikääntyneiden ulkoilua? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/02/nv-2-2022-1.pdf

Hotus -näyttövinkki: Leppänen T, Lotvonen S, Saarela K-M & Siira H (2021) Mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyneen liikuntakyvyn ylläpitämiseen ja
palauttamiseen sairaalahoidossa? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2021/05/nayttovinkki-6-2021.pdf

Hotus -hoitosuositus: Palonen M, Kariniemi K, Peltola P, Pesonen H-M, Rantanen A & Siira H. (2020) Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta. https://www.hotus.fi/hotus-hoitosuositus-iakkaan-turvallinen-kotiutuminen-sairaalasta/

Hotus -näyttövinkki: Lotvonen S, Siira H, Saarela K-M, Heikkilä K & Kyngäs H (2020) Kuinka kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä voidaan vaikuttaa kotihoidon palveluiden käyttöön ja kustannuksiin sekä ikääntyneiden toimintakykyyn? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/08/nayttovinkki-10-2020-1.pdf

Hotus -näyttövinkki: Saarela K-M, Lotvonen S, Siira H, Kyngäs H & Konttila J (2020)  Millaisilla teknologisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden yksinäisyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen? https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/nayttovinkki-9-2020.pdf

Hotus -näyttövinkki: Oikarainen A, Hirvonen L, Saarela K-M, Salmensalo M, Tiuraniemi S, Kyngäs H & Tuomisto S (2018) Hoitohenkilökunnan tuki syöpäpotilaille palliatiivisen hoidon aikana. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/nayttovinkki-2018-4.pdf

Valmisteilla olevat suositukset:

Hotus -hoitosuositus: Lotvonen S (pj), Kahanpää A, Nummijoki J, Pikkarainen A, Puustinen J, Teerikangas M & Tukiainen S. Ikääntyneen henkilön toimijuutta ja kuntoutumista edistävä kotihoito https://www.hotus.fi/valmisteilla-olevat-hoitosuositukset/

THL TOIMIA -suositus: Lotvonen S (pj), Siira H, Saarela K-M, Korvola M, Lindt M, Söderling R & Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioiminen kuntoutumista edistävässä hoitotyössä.

Järjestelmällisiä katsauksia:

Tuomikoski A-M., Parisod H., Lotvonen S. & Välimäki T (2022) Experiences of people with progressive memory disorders participating in non-pharmacological intervention: a qualitative systematic review. JBI Evidence Synthesis: January 17 – Volume – Issue – doi: 10.11124/JBIES-21-00199

Lotvonen S., Saarela K., Tuomikoski A., Kyngäs H. & Siira H. (2021) Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede, 33(2), 86-101.

 

 

Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen

Tutkimme palvelujärjestelmän eri toimijoiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamista ja sen johtamista. Olemme kiinnostuneita täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä eri näkökulmista.

Tutkimusta:

Korvola, M., Lotvonen, S., Siira, H., Kyngäs, H., & Saarela, K.-M. (2022). Lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä ja sen koulutuksesta. Gerontologia36(2), 158–171. https://doi.org/10.23989/gerontologia.111172

Kuha, S., Niemelä, K., Vähäkangas, P., Noro, A., Lotvonen, S., & Kanste, O. (2022). Quality of care plans in long-term care facilities for the older persons—How well is information from RAI assessments utilised in care planning? International Journal of Older People Nursing, 17, e12442. https://doi.org/10.1111/opn.12442

 

Kuntoutumista edistävän hoitotyön merkityksellisyys ja vaikuttavuus

Tutkimme erilaisten kuntoutumista edistävien toimintamallien ja työmenetelmien merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta palvelujärjestelmässä eri toimintaympäristöissä sekä ikääntyneen terveyden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.

Kysely iäkkään kuntoutuspotilaan hoitajille (Routasalo & Arve, 2000) -itsearviointimittari

Tutkimusta:

Sinikka Lotvonen (2019) Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana, väitöskirja.

Marjaana Teerikangas: Oulun kaupungin kotikuntoutus -toimintamallin (KOTAS)-hankkeen vaikuttavuutta fyysiseen toimintakykyyn, elämänlaatuun ja sote-palveluiden käyttöön, väitöskirjatutkimus 

Kaisa-Mari Saarela: Ikääntyneen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä, väitöskirjatutkimus

Perälä, S., Lotvonen, S., Kääriäinen M., & Siira, H. (2022) Kotihoidon henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallin mukaisesti toimimisesta. Hoitotiede, 34(2), 72-84.

Kariniemi K, Siira H, Kyngäs H, Kaakinen, P (2020) ”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 34(1), 25-42. https://doi.org/10.23989/gerontologia.80436

Liikuntaintervention vaikutus ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn palvelutalossa – pilottitutkimus (pro gradu)

Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden hyvinvointikokemus (pro gradu)

Lotvonen S, Kyngäs H, Bloigu R, Elo S. (2018). Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattu ja itsearvioitu fyysinen toimintakyky 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Hoitotiede 30(1), 27- 40

Lotvonen S, Kyngäs H, Koistinen P, Bloigu R, Elo S. (2018). Mental well-being of older people in senior housing and its association with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Lotvonen S, Kyngäs H, Koistinen P, Bloigu R, Elo S (2017). Social environment of older people during the first year in senior housing and its associations with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health.

 

 

Digitaalinen kuntoutumista edistävä hoitotyö eri toimintaympäristöissä

Tutkimme erilaisia digitaalisia menetelmiä kuntoutumista edistävän hoitotyön tukena. Teemme yritysyhteistyötä erilaisten laite- ja sovelluskehittäjien kanssa.

Tutkimusta:

Hyväri, S., Elo, S., Kukkohovi, S. & Lotvonen, S (2022) Utilizing activity sensors to identify the behavioural activity patterns of elderly home care
clients. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology. https://doi.org/10.1080/17483107.2022.2110951

Pilottitutkimus Nucu-alustan avulla toteutetun liikuntaintervention vaikutuksista ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn (pro gradu)

 

Ikääntyvien erityisryhmien kuntoutumista edistävä hoitotyö

Aistivammaiset, muistisairaat, kehitysvammaiset, omaishoitajat, vertaisohjaajat, maahanmuuttajat

Tutkimusta:

Heidi Siira: Ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden näönkuntoutus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät, väitöskirjatutkimus

  • Siira H, Falck A & Kyngäs H. (2019) Health-related quality of life and related factors among elderly people with visual impairments. Br J Vis Impair 37(3), 183-193.
  • Heidi J Siira, Aura A Falck, Helvi A Kyngäs. (2019) Low vision rehabilitation over the course of a year: The experiences and feelings of elderly people with visual impairments. J Nurs Educ Pract 9(8): 16-25.
  • H. J. Siira, S. Elo, H. A. Kyngäs and A. A. K. Falck. (2020) The Well-being Supportive Home Environment of Elderly People with Visual Impairments and it´s Relation to Health-related Quality of Life. Activities, Adaptation & Aging
  • Siira, Kyngäs, Falck. Visual Impairment-related Challenges to Everyday Life among Older Adults and Characteristics of Individual Low Vision Rehabilitation: A Two-year Mixed Methods Study.

Järvelä M, Falck A, Rajala M, Kyngäs H, Siira H. (2020) The Extent to which Mobile Applications Support Independence among the Visually Impaired – A Pilot Study.” Disability and Rehabilitation: Assistive Technology (IIDT)

Saarela K, Jämsä J, Falck A, Kyngäs H, Siira H. The functional ability of older adults with visual impairments – a two-year follow-up study.

Näönhuollon palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi kotihoidossa (pro gradu)

Tuomikoski A, Parisod H, Lotvonen S, Välimäki Tarja.2020. Experiences of people with progressive memory disorders receiving non-pharmacological interventions: a qualitative systematic revive protocol. Joanna Brigs Institution Evidence Synthesis 18(30):1-5.

Heikkinen J, Elo S, Lotvonen S, Kaakinen P. (2019). Kotona toteutettavien liikuntainterventioiden hyödyt yli 65 -vuotiaiden muistisairaiden toimintakykyyn: systemaattinen kirjallisuuskatsaus Hoitotiede 31(1): 3-15

 

 

Postdoc-tutkijat
Väitöskirjatutkijat