Tutkimus

MISSIO
Tuotamme korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa terveystieteellistä tutkimusta ja koulutamme uutta luovia monialaisia asiantuntijoita, opettajia ja johtajia muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteistyössä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Edistämme erityisesti Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 

VISIO
Olemme innovatiivinen ihmislähtöisen ja digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaja, joka tunnetaan vaikuttavasta ja uudistuvasta tutkimuksesta, uutta luovista oppimiskokemuksista sekä menestyksekkäästä verkostoitumisesta sekä tiedeyhteisössä että yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa kuten myös kansainvälisesti. 

ARVOT
Toimintamme perustuu rohkeuteen, avoimuuteen, joustavuuteen, tehokkuuteen ja inhimillisyyteen.

 

Tutkimusryhmä

  • Tutkimusryhmässä tutkitaan ikääntyneiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä, sen teoriaa, osaamista, merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tutkitaan digitaalista ja erityisryhmien kuntoutumista edistävää hoitotyötä.
  • Tutkimusmenetelminä käytetään teorian kehittämisen induktiivisia ja deduktiivisia menetelmiä, interventiotutkimusta, systemaattista katsausta ja laadullista tutkimusta, minkä lisäksi psykometrisesti validoidaan mittareita.
  • Avainsanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, ikääntyneet, toimintakyky, hyvinvointi, elämänlaatu, osaaminen, johtaminen
  • Tutkimusryhmää johtaa professori, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikön johtaja Maria Kääriäinen. Päätutkijoina toimivat tutkijatohtori (TtT) Sinikka Lotvonen, yliopistonlehtori (TtT) Heidi Siira, tohtorikoulutettava, yliopisto-opettaja Kaisa-Mari Saarela sekä yliopisto-opettaja Maria Korvola. Ryhmään kuuluu myös muita post-doc tutkijoita, tohtorikoulutettavia ja maisterivaiheen opiskelijoita.

Tutkimuksen painopistealueet

Kuntoutusta edistävän hoitotyön teoria

GNC-kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin kehittäminen ja testaaminen

Mittarin kehittäminen, mallin testaaminen, soveltaminen eri konteksteissa:

  • GNC-MODEL – mittari (Kuntoutumista edistävä hoitotyön toteutuminen)
  • GNC-COMP –mittari (Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen)

Teorian kehittäminen ja testaaminen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Näytön tiivistäminen hoitosuositukseksi

Hotus-hoitosuositus: Palonen M, Kariniemi K, Peltola P, Pesonen H-M, Rantanen A & Siira H. (2020). Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta.

Järjestelmällisiä katsauksia:

Kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit kotihoidossa –kartoittava katsaus/Hoitotiede –lehti

Home care professional´s experiences of restorative care -A qualitative systematic review

Experiences of community dwelling older adults of re-ablement and restorative care in home care – A qualitative systematic review

The Effectiveness of reablement interventions on functional ability and quality of life among older adults: A Systematic Review

Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen

‒Palvelujärjestelmän toimijoiden kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen

‒Täydennyskoulutuksen vaikuttavuus osaamiseen ja merkityksellisyys (kokemukset, tyytyväisyys)

 

Tutkimusta:

Lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden kuntoutumista edistävän hoitotyöstä ja sen koulutuksesta

 

Kuntoutumista edistävän hoitotyön merkityksellisyys ja vaikuttavuus

Eri kuntoutumista edistävien toimintamallien ja työmenetelmien merkityksellisyys ja vaikuttavuus palvelujärjestelmässä eri toimintaympäristöissä sekä ikääntyneen terveyden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.

Kysely iäkkään kuntoutuspotilaan hoitajille (Routasalo & Arve, 2000) -itsearviointimittari

Tutkimusta:

Sinikka Lotvonen (2019) Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana, väitöskirja.

Marjaana Teerikangas: Oulun kaupungin kotikuntoutus -toimintamallin (KOTAS)-hankkeen vaikuttavuutta fyysiseen toimintakykyyn, elämänlaatuun ja sote-palveluiden käyttöön, väitöskirjatutkimus 

Kaisa-Mari Saarela: Ikääntyneen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä, väitöskirjatutkimus

Kariniemi K, Siira H, Kyngäs H, Kaakinen, P (2020) ”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 34 (1), 25-42.

Kotihoidon henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallissa toimimisesta (pro gradu)

Liikuntaintervention vaikutus ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn palvelutalossa – pilottitutkimus (pro gradu)

Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden hyvinvointikokemus (pro gradu)

Lotvonen S, Kyngäs H, Bloigu R, Elo S. (2018). Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattu ja itsearvioitu fyysinen toimintakyky 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Hoitotiede 30(1), 27- 40

Lotvonen S, Kyngäs H, Koistinen P, Bloigu R, Elo S. (2018). Mental well-being of older people in senior housing and its association with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Lotvonen S, Kyngäs H, Koistinen P, Bloigu R, Elo S (2017). Social environment of older people during the first year in senior housing and its associations with physical performance. International Journal of Environmental Research and Public Health.

 

Digitaalinen kuntoutumista edistävä hoitotyö eri toimintaympäristöissä

‒Erilaiset digitaaliset menetelmät kuntoutumista edistävän hoitotyön tukena

‒Yritysyhteistyö (laite- ja sovelluskehittäjät)

‒Monitieteisyys

 

Tutkimusta:

Aktiivisuusseurannan hyödyntäminen ikääntyneen kotihoidon asiakkaan vuorokausirytmin selvittämiseen (pro gradu)

Pilottitutkimus Nucu-alustan avulla toteutetun liikuntaintervention vaikutuksista ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn (pro gradu)

Ikääntyvien erityisryhmien kuntoutumista edistävä hoitotyö

Aistivammaiset, muistisairaat, kehitysvammaiset, omaishoitajat, vertaisohjaajat, maahanmuuttajat

Tutkimusta:

Heidi Siira: Ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden näönkuntoutus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät, väitöskirjatutkimus

  • Siira H, Falck A & Kyngäs H. (2019) Health-related quality of life and related factors among elderly people with visual impairments. Br J Vis Impair 37(3), 183-193.
  • Heidi J Siira, Aura A Falck, Helvi A Kyngäs. (2019) Low vision rehabilitation over the course of a year: The experiences and feelings of elderly people with visual impairments. J Nurs Educ Pract 9(8): 16-25.
  • H. J. Siira, S. Elo, H. A. Kyngäs and A. A. K. Falck. (2020) The Well-being Supportive Home Environment of Elderly People with Visual Impairments and it´s Relation to Health-related Quality of Life. Activities, Adaptation & Aging
  • Siira, Kyngäs, Falck. Visual Impairment-related Challenges to Everyday Life among Older Adults and Characteristics of Individual Low Vision Rehabilitation: A Two-year Mixed Methods Study.

Järvelä M, Falck A, Rajala M, Kyngäs H, Siira H. (2020) The Extent to which Mobile Applications Support Independence among the Visually Impaired – A Pilot Study.” Disability and Rehabilitation: Assistive Technology (IIDT)

Saarela K, Jämsä J, Falck A, Kyngäs H, Siira H. The functional ability of older adults with visual impairments – a two-year follow-up study.

Näönhuollon palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi kotihoidossa (pro gradu)

Tuomikoski A, Parisod H, Lotvonen S, Välimäki Tarja.2020. Experiences of people with progressive memory disorders receiving non-pharmacological interventions: a qualitative systematic revive protocol. Joanna Brigs Institution Evidence Synthesis 18(30):1-5.

Heikkinen J, Elo S, Lotvonen S, Kaakinen P. (2019). Kotona toteutettavien liikuntainterventioiden hyödyt yli 65 -vuotiaiden muistisairaiden toimintakykyyn: systemaattinen kirjallisuuskatsaus Hoitotiede 31(1): 3-15